Myötätuulessa kohti punaista planeettaa

Kuumailmapallolla ei voi lentää kuin hyvällä tuulella ja silloinkin mennään myötätuulessa. Molemmat sanat, hyvä ja myötätuuli, ovat latautuneet positiivisilla asioilla.

Kukapa ei haluaisi olla tuollaisella matkalla. Leppoisaa menoa lähes äänettömässä liikkeessä. Mitä nyt välillä tohotin päästää muutamia tulenlieskoja suustaan, jolloin äänettömyys katkeaa. Mutta toisaalta, se on merkki turvallisesta menosta, kun ääni rikkoo hiljaisuuden.

Teoksen yleisilme on punainen, se luo tiettyä energisyyttä ympärilleen.

Kohti punaista planeetta, sisältää muutamia ajatuksia.

Tuomari Nurmio laulaa samannimisessä kappaleessa matkasta kohti punaista planeettaa. Tuomari Nurmio tarkoittaneen sanoituksellaan, että laulun henkilö on kyllästynyt maaseudun elämänrytmiin ja tahdon kaupungin iloihin, kohti punaisia valoja.

60-luvulla meillä oli ilmiö, jolloin maaseudulta lähdettiin kohti punaista planeettaa – leveämpää leipää. Maaseutu tyhjeni ja tilalle jäivät vain sitkeimmät. Sama ilmiö on tapahtumassa Suomen maaseudulla jälleen kerran. Mutta tällä kertaa myös sitkeimpien maaseudun asukkaiden lähtiessä kylä toisensa perään autioitu.

Ihmiskunta on koko historiansa ajan halunnut tehdä löytöretkiä. Alussa lähialueita kartuttaen, sitten merentakaisten maiden valloittaminen.

90-luvulla oli varsinainen Mars-planeetan valloitusretkien sarja. Kohti planeettaa lähetettiin koko joukko luotaimia. Joidenkin matka kesti vain muutamia minuutteja kuten, MARS-96 luotain, jonka matka päättyi Amatzonin viidakkoon.

Jälleen kerran ihmiskunnalla on vakaa aikomus saavuttaa MARS-planeetta. Tällä kertaa valmiudet ovat huomattavasti paremmat sillä tekniikkaa on pystytty hiomaan vuosikymmenien ajan. Jää nähtäväksi millainen menestystarina tästä tulee. Kysymys kuuluu, onko ihmiskunnalla malttia valloittaessaan toisia planeettoja toimi epäitsekkäämmin kuin oman planeettamme suhteen.

Teos koostuu punaisesta LED lampusta , puulaatikosta ja kipsiharsosta. koko 44 x 26 x 16